Oltiin viikonloppuna isolla ämmälaumalla reissussa. Parsonämmiä edustivet Minni ja Mikki sekä Minä, eli Melli, ja lisäksi meillä oli mukana mansenterrieriämmä, Merckx. Oli meillä vielä kyydissä Ankkalinnalaisten orja ja meidän orja, jotka onkin sitten ihan kokonaan toisenlaisia ämmiä.

Oli aika tyhmä reissu: ensin ajettiin kamalan täydellä autolla aika kauan ja sitten, kun päästiin perille sinne jonnekin Agirotuun, niin oltiin koko ajan joko bokseissa tai kävelyillä. Hirveästi siellä oli koiria ja ihmisiä enkä meinannut millään pystyä nukkumaan kauneusuniani. Törkeintä oli, että orja tuli kesken parhaimman unitarinan kiskomaan minut agilitykentälle. Yäk! Arvatkaas vaan suostuinko sellaiseen. En muuten suostunut. Eikä se enää toista kertaa siten yrittänytkään - välillä se osoittaa yllättävää fiksuutta.

Merksiä se ei kyllä jättänyt rauhaan - huomasin aina välillä silmiäni raottaessani, että nyt sitä taas viedään urheilemaan. Ja sitten vähän ajan päästä orja toi sitä myrtsin näköisenä takaisin. Päättelin siitä fiksusti, että tulokset taisivat olla etupäässä hyllyjä kaikki. No, oli orja viimeisen radan jälkeen hymyilevämpi, vaikkei sieltäkään käsittääkseni tulosta tullut.

Kaikenlaista sakkia siellä olikin. Jotkut oli vähän tutun näköisiä:

Tuikku

Foxy

Raivo

Kiara

Ja jotkut olivat pahasti trimmauksen tarpeessa:

Ja tämä on varmasti yksi niistä, jotka metelöinnillään estivät kauneusuneni:

Trimmauksesta puheen ollen, eilen meillä kävi Merri-parson nyplättävänä. Ihan hyvä - saanpa itse olla rauhassa. Minä vähän sille murisin, vaikka pakko on kai tunnustaa, että ei se oikeastaan hullumpi tyyppi ollut. Tässä pari kuvaa, jotka on otettu siinä vaiheessa, kun orja jo luuli nypläyshimonsa talttuneen:

Terkuin, Melli