Minulla on niin paljon raportoitavaa, että en melkein tiedä mistä aloittaa. Otetaan huolestuttavin asia heti aluksi: pelkään, että isoemännällä on anoreksi! Se on sellainen ihmisten tauti, jossa syödään vähän ja liikutaan paljon ja sitten muututaan pienemmäksi ja se on mukamas hienoa (tai jotain).

No, isoemännän versio taudista on sellainen, että se laihduttaa MINUA - hirvittävää! Minullahan alkoi reilu viikko sitten vatsatauti, jonka vuoksi olin ensin paastolla pari päivää ja sitten riisillä vähän aikaa ja olen VIELÄKIN ollut pelkällä riisi-kala sörsseliruualla. Minusta tämä on epänormaalia. Lisäksi me olemme lenkkeilleet ihan mahdottoman paljon koko pääsiäisviikonlopun ajan: monta metsälenkkiä päivässä. Nämä asiat eivät vielä sinänsä olisi niin kovin huolestuttavia, mutta kun minusta tuntuu siltä, että emäntä aikoo jatkaa samalla linjalla. Kuulin nimittäin kun se sanoi eilen (lenkillä tietysti!) isännälle, että "on se hienoa, kun Gimman peppu ei enää näytä niin kovin pyöreältä, vaan lihaksetkin alkavat erottua läskin alta". ALKAVAT EROTTUA! Kuinkahan paljon se haluaa niiden erottuvan, montako kiloa pitää vielä pudottaa? Kysyn vaan. Mitäs jos se ei osaa lopettaa tätä laihdutuskuuria lainkaan? Ja minä kun niin RAKASTAN ruokaa - muutakin kuin riisiä ja kalaa.

Toinen tärkeä raportoitava asia on se, että MINÄ OLEN NYT KAKSIVUOTIAS. Minulla oli synttärit lauantaina. Sain lahjaksi ihanan monsterin nimeltään Mister Twister. Tässä kuvia meistä yhdessä:

Ensimmäisessä kuvassa suoritan asiaankuuluvaa tervehdysseremoniaa eli pepun haistelua. Ei oikein haissut millekään, en saanut selville mikä tuo vaaleanpunainen hörhö oikein oli miehiään (naisiaan?).

Pistän tähän loppuun vielä pari kuvaa pääsiäisen vietosta mummalla. Ensimmäinen kuva on lähes historiallinen, sillä me ei juuri koskaan nukuta näin lähellä toisiamme:


Ja näissä kuvissa me ollaan isännän ja isännän veljen sylissä ruokapöydässä normaaleilla paikoillamme. Kuten huomaatte, ruokapöydässä voi myös nukkua.


Terveisin
Gimma, kuihtunut kaksivuotias