Olen viime aikoina joutunut panostamaan koirankoulutukseen, kun Gimmasta on tullut aivan röyhkeä. Kerron pari esimerkkiä. Ensinnäkin kun olimme ihan rauhassa löylyttelemässä mökillä savusaunassa, niin Gimma yritti änkeä sinne myös (tai ainakin se katsoi saunan oveen päin). No pakkohan siihen oli reagoida ja murahtaa oikein kunnolla, sillä eihän koira muuten ymmärrä, ettei sillä ole saunaan asiaa.

Toinenkin tapaus sattui mökillä, kun olin keinutuolissa isännän veljen kanssa normaalilla paikallani rentoutumassa. Aluksi Gimma oli ihan asiallisesti lattialla makoilemassa (kiltti koira), mutta sitten se meni yhtäkkiä sohvalle ihmismummun syliin! Herranjestas, että minulta paloi pinna, kun sillä tavalla tullaan vaan samalle tasolle korkeamman tason olentojen kanssa eikä yhtään kunnioiteta mitään auktoriteetteja. Räyhäsin sen verran tehokkaasti, että vaikka Gimma oli ihan huoneen toisessa laidassa, niin kyllähän sen vaan oli pakko mennä alas.

Se vaan vähän kummastuttaa, että isäntäväki ei tunnu arvostavan minun koirankoulutsponnistelujani. Useimmiten huomaan menettäneeni minulle kuuluvan paikan lauteilla, keinutuolissa, sohvalla tai missä nyt koulutshetkellä satunkin olemaan. Ja sekös harmittaa!

Terveisin, Melli (josta ehkä tulee isona opettaja)