Kerroin aiemmin, että arvelin Gimman keksineen hienon juonen, jolla se saisi vaihdettua hitaan ja muutenkin köppäisen naisorja-agilityohjaajan parempaan ja nopeampaan eli Merkcxzixn miesorjaan (= mansenterrierimies). No, olin selvästikin olettanut Gimman aivokapasiteetin huomattavasti todellista valtavammaksi, nimittäin tänään kisaharjoituksissa G esiintyi radalla ihan yhtä huonosti kuin oman orjan kanssa. Siellä se meni nenä maassa, haukkui tuomaria ja yleisöä, kävi haistelemassa yhden juoksuisen nartun takapuolen ja lopulta lähti kokonaan pois radalta. Ja kaiken tämän se teki kaksi kertaa. Vähänkö minua nolotti! Onneksi mt-miehellä oli mukana myös herra Merks, että kaikki näkivät, ettei Gimman surkeus ollut ohjaajasta kiinni. Jos olisin mt-mies, poistuisin takavasemmalle, kun puhutaan ensi viikon kisoista ja Gimman ohjaamisesta siellä. En kehtaisi mennä sen kanssa minnekään! 

MINÄ sen sijaan tein nopean ja täydellisen nollasuorituksen mölliradalla (eikä se muuten ollut ihan helppo rata - oli takaakiertoa, välistävetoa, keppejä, piruetteja, jne.). Kilpailevien radalla orja ei enää jaksanut oikein keskittyä ja ohjaili miten sattuu ja siksi SE sai kolme hylkyä ja kaksi kieltoa. Minun piti välillä oikein pysähtyä töllöttämään, kun en yhtään käsittänyt, että minne olisi pitänyt mennä. Hohhoijaa! Naisorja ei kuulemma suostu antamaan minua kenenkään muun ohjattavaksi, koska olen niin ihana ja hieno (ymmärtäähän sen), joten minun on ihan turha yrittää suunnitella mitään ohjaajanvaihdosjuonitteluja. Harmi, sillä olisin hyvin suurella todennäköisyydellä maajoukkueessa ensi kesänä, jos saisin oikeanlaisen agilityhenkilökunnan.

Terveisin, loistava Melli