Oltiin pääsjäisenä maalla. Tehtiin kaikkea kivaa, kuten esimerkiksi sellaista harjoitusta, jossa me lähdetään Mellin kanssa juoksemaan kovaa vauhtia mumman pihatien päässä olevaa isoa tietä kohti ja sitten ihmiset kovasti huutelevat meitä takaisin ja heti kun me totellaan, niin saadaan namia. Se on vaan aika jännää, että tätä huutelutreeniä ei tehdä ollenkaan silloin, kun tiellä kulkee joku ihminen, koira, tai koira ja ihminen. Tai kyllä me silloinkin tietty juostaan tielle, mutta ihmiset eivät ollenkaan huutele perään. Tai ei me ainakaan olla kuultu mitään semmoista.

Sitten me myös lennettiin:

Jäällä se on aika helppoa, kun siellä saa niin kovan vauhdin. Jäällä on myös ihania kalanperkuita ja muita kakkoja, jotka panevat turkin kiiltämään ja haisut kohdalleen:

Välillä me ihan vaan toljoteltiin:

Ja tietty leikittiin meidän pikkuemännän kanssa:

Mutta kaikkein parasta mummalassa on se, että siellä minulla on MILJOONIA ruokakätköjä, joista aina löytyy välipalaa, jos alkaa nälättää. Tämäkin luu on ainakin vuoden vanha ellei vanhempikin - oikea aarre ja herkkujen herkku siis:

Käytiin samalla reissulla monessa kyläpaikassakin. Tai oikeastaan isäntäväki kävi, meitä ei huolittu moneenkaan paikkaan mukaan. Me ei esimerkiksi päästy ollenkaan leikkimään Lakun kanssa:

 

Pöh, ihan epistä!

Terkuin, Gimma