Orja on kehitellyt itselleen agilitykammon, joka ilmenee esimerkiksi niin, että sitä jännittää ihan kamalasti, kun se joutuu/pääsee treenaamaan superhyper hyvien kouluttajien johdolla. Tämä tuli taas harvinaisen selväksi viime viikonloppuna, kun oltiin Janitan ja Jaakon koulutuksessa Tuorlassa. Sen harjoittelusta ei meinannut tulla mitään lauantaina Pixien kanssa eikä sunnuntainakaan minun kanssani. Jännittämisen lisäksi sen suuri ongelma on, ettei se osaa toteuttaa mitään perustekniikoita, vaikka se jollain lailla teoriassa tietäisikin, miten ne tehdään: valssit, takaaleikkaukset ja sylikäännökset voivat hyvällä tsägällä joskus onnistua (joskin niidenkin ajoituksen kanssa on vähän niin ja näin), mutta saksalaiset, jaakotukset, niistot, flipit yms. yms. ovat ihan täyttä hepreaa. Se haluaisi nyt sitten harjoitella niitä ihan kamalasti tulevaisuudessa. Saas nähdä huvittaako minua ruveta sellaiseen projektiin.

Me ei nyt kuitenkaan ihan lähitulevaisuudessa päästä harjoittelemaan yhtään mitään, sillä orja onnistui eilen agitreenien lämmittelylenkillä nyrjäyttämään nilkkansa. Tuossa se nyt sitten röhnöttää kotona, vaikka normaalisti se olisi tähän aikaan päivähoidossa. Vähän meitä molempia kyllä harmittaa moinen toikkarointi, sillä tänään olisi ollut agilityharkoissa tarjolla täytekakkua ja skumppaa ja juhlintaa ja mitähän vielä sen kunniaksi, että valkkumme Malla ja Wappu nousivat viikonloppuna kakkosiin ja nappasivat vielä saman tien nousunollankin! Noista kahdesta siis Malla on se meidän ope ja Wappu on Mallan pomo.

Sitten vielä yksi tosi huolestuttava juttu. Maisuli-Haisulin täytyy olla joko a) vakavasti sairas tai b) joutunut kasvattajansa kammottavan geneettisen kokeilun uhriksi, sillä eihän KENELLÄKÄÄN normaaliparsonilla voi olla tällaista giganttikieltä:

Aika kammottavaa! Ja erityisen kammottavaa tämä on siksi, että Maisa ihan häpeilemättä esitteli lörpötintään viikonlopun leirillä kaikelle kansalle. Sen kannattaisi ehkä pikaisesti ottaa yhteyttä Rolf Nordströmiin (vaikka en kyllä toisaalta tiedä, pystyisikö edes hän tekemään yhtään mitään tilanteen pelastamiseksi).

Terkuin, Melleri